Mökkireissun jälkeen käväisimme Sallin kanssa mätsärissäkin muistelemassa kehäkäyttäytymistä. Ihan nätisti Salli esiintyi, tosin olisi saanut liikkua reippaammin. Sijoitusta ei tullut, mutta ihan mukava oli käydä vähän katselemassa muita koiria pitkästä aikaa.
Myös maalaiselämää on taas vietetty, kun olimme ensin torstaista lauantaihin vanhempieni luona hevosvahteina ja sitten vielä lauantaista maanantaihin anoppilassa Aatua ja Reetua vahtimassa. Maanantaina tapasimme Saivan metsänlenkkeilyn merkeissä ja tiistaina kävimme Rokin kanssa koirapuistossa ja sen jälkeen treenailemassa treenirinkiläisten kanssa. Monta viikkoa onkin jäänyt treeneissä väliin milloin mistäkin syystä.
Maanantaina saimme myös ikäviä uutisia vanhemmiltani. Perheemme ensimmäinen hevonen, Rolle, oli lähtenyt vihreämmille niityille katkaistuaan jalkansa. Rolle ehti olla meillä 15 vuotta, ja oli kuollessaan 20 -vuotias. No, sellaista se elämä on, koskaan ei tiedä mitä huominen tuo tullessaan.
Eilen huomasin, että Sallin karvanlähtö on alkamassa. Ensimmäiset karvatupot sain jo nyppiä (on muuten yllättävän mukavaa hommaa.

Itsekin sain tämän vuoden ensimmäisen tavoitteeni saavutettua, sillä valmistuin maanantaina amk -hortonomiksi. Eipä tuota vieläkään oikein voi käsittää, että kaikki kouluhommat ovat nyt lopullisesti takanapäin. Äkkiä se neljä vuotta siinä hurahti. Nyt vain uusia haasteita kohti. :)
Kuvia
Salli mökillä uimassa

Veneilemässä


Koiratkin saavat aina osansa grillaamisen jälkeen


Musto ihmettelee Saivan hyppyä

Musto ja Reetu makkaranpaistoretkellä. Joutuivat kiinni, kun maassa oli tuoreet hirvenjäljet.

Salli ilta-auringossa
