Kirpakka pakkaspäivä tänään. Koirilla on tylsää kun akka makaa vuoteen omana potemassa flunssaa jo toista kertaa tänä syksynä. Yksikin olisi riittänyt. Käytiin kuitenkin sen verran takapihalla, että napsin koirista vähän kuvia. Pitäähän naperon puolivuotispäivä ikuistaa valokuviksi! Niin, tuo on jo puolivuotias, iso rakki. Pentuaika on mennyt melkoisella vauhdilla ja kohta aletaan olla jo näyttelyiässä. Hui. Siitä tulikin mieleeni, että jalostuspäivien näyttelyyn pitäisi varmaan jo alkaa ilmoittautua pikkuhiljaa. Täytyykin tarkistaa milloin ilmo menee umpeen. Tarkoitus olisi siis lähteä pentuluokkaan Vannin kanssa. Treeniäkin me kyllä tarvittaisiin, eihän tuo osaa vielä mitään. Treenailu on muutoinkin jäänyt aivan luvattoman vähälle viime aikoina kun on ollut muka kaikenlaisia kiireitä. Toisaalta tekee varmaan ihan hyvääkin pennulle välillä elää vähän pellossa, eiköhän ne opitut asiat siellä jossain pään sisällä ole hautumassa (?).
Mutta niihin kuviin. Tarkoitus oli tietenkin, kuten aina, ottaa pennusta sellaisia kauniita rakennekuvia. No, kaikki ei aina mene niin kuin on suunniteltu, joten se niistä sievistä poseerauskuvista sitten. Penikka pisti elämän risaiseksi ja riekkui ja loikki menemään sellaisella innolla, ettei sitä mikään mahti maailmassa olisi saanut seisomaan kauniisti paikallaan. Näillä siis mennään nyt.