maanantai 29. lokakuuta 2012

Monenlaista

Mietin pitkään tuota otsikkoa. Hankalaa otsikoida aihetta, johon sisältyy vähän sitä sun tätä: kamuja, treenaamista, reissaamista ja lunta. Viime viikolla ensimmäisenä vuorossa olivat pentutreenit. Siirryimme treenailemaan kauppakeskuksen syrjäisimmälle P-paikalle, joka on valaistu. Mukavampi treenailla siellä näin pimeään aikaan, kun näkeekin jotain. Vanni oli ensin vähän ihmeissään uudesta paikasta, eikä keskittynyt treenaamiseen oikein koko aikana. Muutamia sivulletuloja ja pienenpieniä seuraamispätkiä otettiin, ja sitten enimmäkseen näyttelyjuttuja yhdessä toisten kanssa ja välillä yksinkin. Lopuksi vielä tutkittiin vähän toistemme koiria, katsottiin hampaita jne. Tämä ajateltiinkin ottaa osaksi jokaisia treenejä, jotta pennut oppisivat tämänkin puolen näyttelyistä.

Torstaina meillä olikin kaveripäivä tallilla. Ensin aamulla kävivät colliemix Nasu ja terrierimix Hero, sitten pihakoirapoika Salama ja parsonipoika Pena. Iltapäivällä tapasimme vielä ihan uuden tuttavuuden, 8-viikoisen jackrusseli Ykän. Vannilla oli siis huippuhauska päivä. Penan kanssahan ne viilettävät tuhatta ja sataa, mutta myös pikkuisen Ykän kanssa Vanni osasi kuitenkin olla sievästi. Eihän pieni vielä juuri leikkinyt kun kaikki oli niin uutta ja ihmeellistä, mutta luulempa että kunhan se siitä vähän kasvaa niin menee siellä muun hunnilauman joukossa ihan täysillä. :D

Perjantaina lähdimme reissuun Kuopioon sukulaisteni luokse. Koko koiralauma lähti mukaan. Vähän mietin että mitenköhän nuo osaavat käyttäytyä vieraassa paikassa kun ovat kaikki matkassa, mutta hienostihan se lopulta meni. Pentu ei tuhonnut sukulaisten taloa eikä edes pissaillut sisälle, ja isotkin osasivat olla siivosti eivätkä karanneet pihalta. Enhän toki pahemmin niitä vapaana pitänytkään, mutta sen verran kuitenkin että kävivät takapihalla iltapissalla. Pentu sai kulkea irti siinä lenkillä ja metsässä päästin Sallinkin vähän juoksemaan.

Perjantaiyönä täällä meillä satoi ensilumi. Vanni ei juuri elämänsä ensimmäisestä lumesta riehaantunut, toisin kuin olin odottanut. Kyllähän se tietenkin syö lunta ihan tolkuttomasti, mutta muuta eroa en ole sulaan maahan verrattuna huomannut. Omituinen penikka, yleensä lumi saa aikuisetkin koirat riehaantumaan, saatika sitten pennut.

Kuvia on taas melkoinen määrä. Viime viikolla oli hienoja ilmoja, joten tuli taas räpsittyä kuva jos toinenkin. Tässäpä sitä kuvasaalista olis.



























Salama, viralliselta nimeltään Mochaccino

Vanni, Salama ja Hero

Ykä

Ykä tutustuu heppaan

Salli miettii että mikäs se tämä onkaan



Melkoinen kokoero. Vannin mahan alla on turvallista.


Muston kyljessä on hyvä lämmitellä. Poika katsoo hölmistyneenä.





Heippa Ykä, nähdään taas.

Ekat lumikuvat Vannista. Jäiset viinimarjat on ihania.


Salli hävitetään porukalla


sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Penturiekkujaiset

Tänään meillä oli Veelan ja Kiepin kanssa vähän erilaiset pentutreenit. Ei varsinaisesti treenattu mitään, vaan hihnalenkkeiltiin porukalla pyörätietä pitkin metsään painimaan ja taas hihnaillen takaisin. Tai siis pennuthan ne painivat, me ihmiset emme niinkään. Ihan hyvä harjoitella välillä tuota porukalla kulkemistakin, se onkin hihnatreeniä parhaimmillaan kun kamujen luokse ei saa mennä vaikka ne siinä vieressä ovatkin. Pentujen vapaaksipäästäminen on aina yhtä vaikeaa. Tarkoitus olisi että jokainen pentu olisi rauhassa ja pääsisi sitten palkinnoksi riekkumaan. Mutta siinä kun yrittää saada kolme-neljäkin innokasta penikkaa rauhalliseksi samaan aikaan, ei ole helppoa. Aina kun muut ovat nätisti niin yksi kieppuu ja sitten kun se rauhoittuu niin seuraavalla loppuu maltti. :D Vannikin ryöstäytyi minulta pariin otteeseen Veelaa härkkimään kun ei malttanut enää odotella. Lopulta saatiin kuitenkin se kahden sekunnin hetki, jolloin molemmat olivat rauhassa ja sitten mentiin.

Riekkuminen on koiralapsista aina yhtä ihanaa. Välillä juostaan tuulispäänä ja välillä painitaan ja äristään. Vanni varsinkin Veelan kanssa pitää melkoista rähinää, kun se joutuu painissa alimaiseksi. Ja veri lentää kun hampaat ropisevat suusta. :D Taustalla kajahtelivat ampumaradalta kuuluvat laukaukset, mutta ne eivät pentuja paljon hidasta.

Paluumatka hihnassa sujui jo vähän rauhallisemmin kun oli juostu enimmät paineet pois. Vanni alkoi selvästi jo olla väsyksissä, mutta Veelalla olisi vielä virtaa riittänyt. Vannilla on ollutkin nyt aika vauhdikas viikonloppu, joten ehkäpä me otetaan nyt vähän rauhallisemmin alkuviikko.

Hörökorva

Ravurin liikkeet

Likainen mutta onnellinen pentu

Bambi jäällä

Veelan kans riekkumista

Kieppi

Porotytöt kinastelee kepistä

Veela

"Hyökkää sää vasemmalta niin mää hyökkään oikeelta.
Saarretaan se ja otetaan keppi"


Kieppi poseeraa


Koko joukkio vauhdissa.

"Mitä veikkaat, koska se molskahtaa?"

"Lällislää, muapa kestää jää, teitäpä ei!"


Ja taas mennään.

Kieppi liikkeessä.