Huhtikuussa piti jo tehdä päivitys Metsänväen 1 v-synttäreistä, mutta parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan. Aloitetaan siis siitä. Äkkiä se ekka vuosi meni ja kaikista on tullut ihan hienoja isoja koiria. Tässäpä kuvat kaikista lapsosista.
Syntymäjärjestyksessä, eka Hilpa
Kuva: Titta Repo |
Kuva: Tiia E |
Sitten Teppo
Kuva: Merja K |
Kuva: Merja K |
Väpä
Kuva: Niina H |
Nalle
Urho
Kuva: Annika O |
Kuva: Annika O |
Ja vielä Kiara
Semmoisia lapsosia. Sievää porukkaa, sanon minä, vaikka mielipide voikin olla vähän puolueellinen. <3
Minusta on hirmu hauskaa, kun Urho vaikka oli semmoinen mörssäri pienenä, niin nyt se on pojista hentoisin ja neitimäisin. Teppo taas, joka oli sellainen sieväpoika, näyttäisi olevan kunnon isäntä. :D Hilpa ja Kiara ovat sirppanoita ja Sallin turkilla varustettuja, kun taas Nalle on näistä ehkä eniten missiainesta. ;) Väpälläkin on mukavasti turkkia ja onhan se miehistynytkin kovasti. Jännä nähdä taas vuosi eteenpäin että mitä ovat sitten. Mutta ihania kaikki. :) Kiitos omistajille ja haltijoille lapsosten erinomaisesta hoidosta. Kaikki saivat ihanat kodit.
Myös Vanni-tanni talleroinen ehti jo täyttää vuosia. Kaksi tuli lapsoselle mittariin, vaikka edelleen se menisi ihan täydestä vuosikkaasta niin luonteensa kuin ulkomuotonsakin puolesta. Ennen karvanlähtöä se kuitenkin alkoi jo näyttää ainakin minun silmääni oikein kivalta:
Mutta sitten tuli sulkasato...
...ja tässä lopputulos:
Kapirakki, mutta mitäpä pienistä. Kesällä on mukavampi olla kevyellä turkilla. :)
Mitäs sitten muuta. Vanni on viettänyt irtolaiselämää, koskapa se vaan aina viedään minulta vaikka mieluusti toki pitäisin sen täällä kotona. Se on ollut Väpän luona ja sitten vanhemmillani lapsenlikkana. Porukoille nimittäin tuli pääsiäisen aikaan pieni tollerinpenikka Iitu (Mäkiharjun Fast and Furious), joka tykkäilee aikas paljon tuosta Vannista. Ja Vanskihan jaksaa pennun kanssa temuta vaikka ja kuinka.
Muston ja Sallin elämä kulkeekin normaalia rataa. Mustolla alkaa vissiin vähän jo ikä painaa, ja liekö lonkissa jotain vaivaakin kun raskaammat lenkit saavat sen melko väsyneeksi ja vähän kipeän oloiseksi. Niinpä olen vähän yrittänyt säästellä sitä, enkä ota ihan joka kerralla juoksulenkeille mukaan. Ja varsinkin kuumilla ilmoilla Muston on parempi jäädä pois lenkeiltä. Mutta eipä se tälleen normioloissa vaikuta kipeälle tai väsyneelle niin en ole vielä katsonut tarpeelliseksi huolestua enempää. Seuraillaan tilannetta. Tänä kesänä ajattelin antaa sen olla täydessä turkissa ihan noita vaellusreissuja ajatellen. Ja mukavasti se on nyt tiputtanutkin karvaa, joten kynimiselle ei liene tarvettakaan.
Tässäpä vielä jokunen kuvatus meidän keväästä ja alkukesästä.
Kuva: Niina H |
Semmoistapa tällä erää. Nyt olisi vielä pari viikkoa töitä ja sitten 5 vk kesäloma, johon kuuluu reissaamista siellä ja täällä, mökkeilyä, rentoutumista ja löhöilyä ja nautiskelua. Kova vuosi takana, joten ehkä me ollaan se nyt ansaittukin. :) Koitan olla vähän aktiivisempi tämän blogin kanssa jatkossa. ;)