Treffejä koirakavereiden kanssa

Viimeinen viikko on mennyt aktiivisissa merkeissä. Perjantaina oli äitini 50- vuotisbileet, joissa koiratkin olivat mukana. En raskinut jättää niitä keskenään kotiin enää pitkän päivän jälkeen, joten otin ne matkaan. Hyvinhän ne näyttivät pärjäävän isossa väkijoukossa, vaikka lapsivieraat olivatkin Mustolle kauhistus. Erityisesti 1,5 -vuotias pikkuneiti oli varsin pelottava. Salli puolestaan oli erittäin tykästynyt tähän pikkuihmiseen, jonka kädestä putoili lattialle jos jonkinnäköistä herkkua. Tulipahan todettua sekin, että maailmassa on ainakin yksi asia, mikä ei Sallille kelpaa, nimittäin oliivit.

Lauantaina oli sitten vuorossa treffit Onnin ja Ilonan kanssa. Teimmekin pitkän lenkin, joka sujui yhtä pientä rähinää lukuun ottamatta oikein mukavasti. Sunnuntaina pääsimme puolestaan pitkälle hiihtolenkille Aatun ja Reetun kanssa.

Maanantaina ja tiistaina lenkkeilimme pitkät metsälenkit ihan vaan omalla porukalla. Koirat saivat jälleen reput selkäänsä, ja kokeilimpa tiistaina itsekin uutta rinkkaani. Ihmeesti se pienikin paino selässä lisää lenkin rasittavuutta, joten treeniä varmasti tarvitaan. Onneksi on koko kevät aikaa. Mustolle taidan tilata samanlaisen repun kuin Sallilla, on se sen verran laadukkaampi kuitenkin. Tuo Muston reppu onkin jokin halpismalli, eikä mikään erityisen käytännöllinen.

Tänään, keskiviikkona tapasimme uusia tuttavuuksia. Kasvattajakurssilla tutustuin Tiiaan, jolla on 7 kk ikäinen lappalaistyttö Saiva. Tänään sitten tapasimme koirapuistossa, jossa oli myös paljon muitakin koiria omistajineen. Ihmeen hyvin meni puistoilu, vaikka Muston osalta hieman jännitin että miten käy jos toisia uroksia tulee paikalle. Rähinöitä ei onneksi tullut ja koirilla tuntui olevan hauskaa.

Eilen sain varattua Sallille lonkka- ja kyynärkuvausajan parin viikon päähän. Samalla otetaan myös rabies -vasta-ainetestin verinäyte. Testi tehtiin jo viime kesänä, mutta tuolloin vasta-aineet eivät olleet kohonneet, mikä on aika yleistä ensimmäisen rokotuksen jälkeen. Varmuuden vuoksi Salli sai viime syksynä kaksi rabiesrokotusta, joten ihme on jos ei vasta-aineita nyt ole. Haaveissa olisi siis päästä ensi kesän pohjoisenreissuilla myös sinne Tenon toisellekin puolelle, Norjan maisemia katselemaan. Toivotaan parasta. :)

Ja taas lisää kuvasaastetta

Sallia reppujen kanssa ja ilman







Musto



Saiva ja Musto



Saiva

Hiljaiselo jatkuu

Eipä ole taas paljoa tapahtunut koirien elämässä. Semmoinen kiire on koko ajan päällä, että hyvä jos ehtii pikaiset metsälenkit käydä välissä. Yllätys yllätys, myös Kemijärven näyttelyn jätämme väliin, sillä ilmoittautumisen aikaan olin itse sairaana, enkä jaksanut alkaa miettiä näyttelyitä juuri silloin. Ja eipä tuo Sallin turkkikaan vielä kovin hyvässä kunnossa ole. Seuraavat näyttelyt ovat varmaankin touko- kesäkuussa.

Juoksu on onneksi jo ohi, ja maanantaina pääsimmekin tapaamaan Rokia, joka oli kasvanut niin paljon, ettei sitä meinannut enää tunnistaa. Salli raukka näytti ihan taskukoiralta Rokin rinnalla. Mutta komea oli pojasta tullut, ja hyvin sujuivat leikit vielä yksiin. Mustonkaan ei tarvinut kovin paljoa ärhennellä pikkupojalle.

Kuvat eivät oikein onnistuneet, mutta pari kohtalaista sain kuitenkin otettua.

Pikku- Salli ja Jätti- Roki





Tämä viikonloppu menikin sitten kasvattajan peruskurssin merkeissä. Kurssi oli todella mielenkiintoinen ja opettavainen, vaikka suurin osa asioista olikin jo ennestään tuttuja. Seuraavaksi voisi alkaa harkita kennelnimen anomista. Mitään kiirettä sillä asialla ei tosin vielä ole, eikähän sitä vielä tiedä, tulenko koskaan edes kasvattamaan. Mutta onpahan kurssi nyt kuitenkin käyty. :)

Huhtikuulle pitäisi varata Sallille lonkka- ja kyynärkuvaus. Sulhasehdokkaitakin on kasvattaja jo kovasti pohtinut, joten jännityksellä odotamme miltä nivelet näyttävät.