Hyvää joulua!

Joulun odotusta

Niin se on vaan syksy vierähtänyt ja joulu alkaa olla ovella. Talvikin tuli heti kerralla, kun pakkanen laski 20 asteeseen. Koiria pakkanen ei ole juuri hidastanut, vaan sitä mukaa kun pakkanen kiristyy, niin virtaa tulee koiriin lisää. Saapahan kerrankin juosta läähättämättä mielinmäärin. Salli varsinkin on ollut viime päivinä oikea kiusankappale, Mustoa ja Reetu -kaveria on kiusattu jo vähän liikakin. Mutta minkäs teet kun virtaa vaan riittää ja riittää…

Tokokurssikin alkaa olla loppusuoralla. Yksi kerta olisi vielä jäljellä, kun se piti tiistaina jättää pakkasten takia väliin. Viime kerroilla olemme harjoitelleen vähän agilitya sekä häiriöseuraamisia ja -paikallaoloja. Agilitykerralla olin ottanut Sallille verilättyjä nameiksi, ja eiväthän ne neidille tahtoneet kelvata (luulin ettei olisi mitään mikä ei tuolle kelpaisi, mutta näköjään on sittenkin…). Onneksi neiti kuinkin innostui agiesteistä niin paljon, ettei nameja juuri tarvittu. A- esteelle piti valtautua jo ennen aikojaan luoksetuloharjoitusten yhteydessä ja puomikin meni oikein mallikkaasti. Myös keinua kokeiltiin, ja sekin onnistui ihan hyvin. Kyllä se vaan taitaa tuo agility olla se Sallin laji.

Tokoharjoituksetkin ovat menneet mukavasti ja viime kerralla pidinkin Sallia irti lähes koko treenien ajan. Seuraamiset, luoksetulot yms sujuivat oikein mallikkaasti, mutta paikallaoloissa oli vähän ongelmaa. Onneksi niissäkin saimme kuitenkin muutamia onnistuneita suorituksia aikaiseksi.

Nyt alkaakin joulun vietto, joten treenailut saavat jäädä sitten ensi vuodelle. Näyttelyitäkin olisi tiedossa lähes jokaiselle kuukaudelle. Nähtäväksi jää, kuinka moneen lopulta osallistutaan. Tammikuun näyttelyssä Salli esiintyykin ensimmäisen kerran nuortenluokassa, toivottavasti turkki ehtisi vähän kasvaa vielä siihen mennessä.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille!

Marraskuun pimeyttä

Säät eivät ole meitä suosineet viime viikkoina. Pimeää on ja märkää, ja koiria saa olla pesemässä jokaisen ulkoilun jälkeen. Viikonloppuna oltiin mökillä, eikä sielläkään ollut sen talvisempaa. Vähäisetkin lumet olivat häipyneet ja tilalla oli vain märkä ja mutainen maa niin kuin täällä kotonakin. Koiria märkyys ja pimeys ei juuri hidastanut, vaan vauhtia riitti mökkitonttia ympäri juostessa. Jäälläkin piti käydä uopeilemassa, vaikka kuinka yritettiin kieltää. Sallilla onkin ollut viime aikoina melkoinen vauhti päällä: ulkona mennään niin lujaa, ettei Musto tahdo perässä pysyä, ja sisällä pehmolelut saavat kyytiä. Mistä lie tuollainen energiapiikki johtuneekaan.

Sallin kanssa olemme käyneet fiksu koira -jatkokurssilla tiistai-iltaisin. Monenlaisia temppuja ja tokoliikkeitä on harjoiteltu ja hyvin ne ovat sujuneetkin. Kurssi on nyt puolessa välissä, eli kolme kertaa olisi vielä jäljellä. Ensi vuonna voisi kokeilla agilityä Muston kanssa. Sallikin varmaan siitä hommasta tykkäisi, mutta ensin on kuitenkin Muston vuoro, sillä sen kanssa on harrastukset jääneet liiankin vähälle.

Seuraava näyttelykin on jo tiedossa. Tammikuussa järjestetään Pystykorvien jalostuspäivät Kuopiossa, jonne lähdemme yhdessä Elinan ja Onnin kanssa. Toivottavasti Sallin juoksu tulisi ajallaan helmikuussa, eikä juuri tuon näyttelyn aikaan.

Tässä muutamia kuvia mökiltä. Keli oli niin pimeä ja sumuinen, ettei kuvat oikein tahtoneet onnistua, mutta jotain otoksia sain kuitenkin otettua. Talvikelejä odotellessa.

Terveystarkastuksia

Tänään kävimme koirien kanssa Akuutissa silmä- ja polvitarkastuksissa. Silmät saivatkin oikein tehosyynin, sillä tarkastajia oli kaikkiaan viisi. Ensin kävimme Akuutissa Sallin kanssa, jonka silmät todettiin terveiksi ja polvet saivat arvosanan 0/0. Täydelliset tulokset siis.

Illlalla oli sitten Muston vuoro. Polvet olivat terveet (0/0), ja silmätkin lopulta, vaikka kovasti ne aiheuttivatkin ihmetystä. Muston silmät on peilattu viimeksi 1,5 vuotta sitten, jolloin niissä todettiin MRD ja PHTVL/PHPV. Muutama PHTV-piste löytyi edelleen ja siitä tuli huomautus lomakkeeseen, mutta lopullinen tuomio oli kuitenkin terveet silmät. Mukavaa, että molemmat saivat terveen paperit.

Sallin lonkka- ja kyynärkuvat otetaan todennäköisesti ensi kevään aikana. Musto käykin seuraavassa silmäpeilauksessa vasta vanhemmalla iällä, mikäli tarvetta peilaukselle ei tule aikaisemmin.

Tokoilua ja muita kuulumisia

Eilen aloitimme Sallin kanssa fiksu koira -jatkokurssin. Pentukurssin kävimme viime keväänä ja nyt olisi taas aika palautella mieleen siellä opittuja asioita ja opetella uusiakin juttuja. Tuon pentukurssin jälkeen emme ole juuri treenailleet edes kotitokoa, sillä Sallilla oli kesällä vähän hankala ikäkausi menossa, eikä mikään yhdessä tekeminen oikein kiinnostanut. Nyt kuitenkin neiti alkaa taas olla kiinnostunut yhteistyöstä joten uusia haasteita kehiin vaan.

Kurssin eka kerta menikin hienosti. Harjoittelimme perusjuttuja, kuten istumista, maahanmenoa, seuraamista, sivulletuloa sekä ohituksia, mutta jo vähän haastavammassa muodossa kuin pentukurssilla. Nyt pitäisi jo sivulletulon ja seuraamisen alkaa onnistua ilman herkkupalaa koiran kuonon edessä ja istumisen ja maahanmenon ilman käsimerkkejä. Salli oli vähän ihmeissään, mutta vähitellen aletaan treenata näitä asioita, niin eiköhän se pian hoksaa, mistä on kyse. Kovasti neiti oli kuitenkin innostunut tokoilusta ja suorittikin sille annetut tehtävät oikein hyvin ottaen huomioon, että edellisistä kerroista on aika kauan aikaa. Ennen kurssia kävin Sallin kanssa lenkillä, ja kylläpä toisten koirien ohitukset menivätkin hienosti kontaktissa kun ei Musto ollut mukana. Hyvinhän ohitukset yleensäkin sujuvat molemmilta, mutta paremmin Salli malttaa keskittyä kun Musto ei ole matkassa. Musto kun ei siedä yhtään sitä, että alan itse ohitustilanteessa hössöttämään makupalojen kanssa tai vaatimaan kontaktia.

Eilen kävimme myös metsälenkillä yhdessä ystäväni Roki- pennun kanssa. Roki on 11-viikkoinen lapinkoiran ja saksanpaimenkoiran sekoitus ja kerrassaan valloittava tapaus. Koirat leikkivät sievästi pikkuisen kanssa, tosin Musto nyt ei ollut erityisen kiinnostunut pennusta. Salli sen sijaan jaksoi leikkiä, onhan se itsekin vielä aika pentu.

Ensin tehtiin vähän tuttavuutta porukalla



Salli ja Roki



Roki-poika



Lauantaina sitten ne terveystarkastukset. Nyt jo jännittää kovasti. Sallin Ropi- veli (C. Jänkäjussi) kävi vastikään silmäpeilauksessa ja lonkkakuvissa hienoin tuloksin: silmät ok ja lonkat A/A. Paljon onnea Marjukka ja Ropi!

Syysnäyttely

Eilen olimme Jyväskylässä lappalaiskoirien erikoisnäyttelyssä. Viiden aikaan aamulla lähdimme Oulusta ja perillä Jyväskylässä olimme puoli kymmenen aikaan. Juuri ja juuri ehdimme asettua kehänlaidalle, kun piti jo kiiruhtaa kehään Sallin kanssa. Salli sai kaikinpuolin hyvän ja näköisensä arvostelun ja laatumaininnan EH (erittäin hyvä). Salli myös käyttäytyi kehässä mukavasti, joten eipä voi muuta kuin olla tyytyväinen.

Tässä Sallin arvostelu: Mittasuhteiltaan oikea. Hyvä pää, hieman pitkä kuono-osa. Hyvä purenta. Hyvät silmät ja korvat. Hyvä kaula ja ylälinja. Riittävästi kulmautunut edestä. Hyvä runko. Vähän niukasti kulmautunut takaosa. Liikkuu kinnerahtaasti takaa, vähän löysästi edestä. Hyvä häntä. Hyvälaatuinen turkki.

Samassa kehässä kanssamme oli myös Sallin Luna-sisko (C. Hymyhuuli), joka sai laatumaininnan H (hyvä). Kovasti olivat siskokset vieläkin samannäköisiä ja luonteeltaakin yhtä vilkkaita.

Seuraava näyttely onkin aikaisintaan tammikuussa, joten tässä on nyt hyvin aikaa kasvatella turkkia ja kehittyä ennen seuraavia koitoksia. Marraskuussa onkin vuorossa molempien koirien silmä-ja polvitarkastukset. Jännityksellä jäämme odottamaan tuloksia.

Maalaiselämää

Olemme tämän viikon vanhempieni luona hoitamassa heidän hevosiaan ja koiriaan. Koirat nauttivat elämästä, kun saavat ulkoilla vapaana ja syödä hevosten ruokia (niin, jopa kaurat näyttävät uppoavan…). Likaisiahan nuo ovat koko ajan kun on tällaiset kelit, mutta siinäpähän ovat, turhaapa nuita on jatkuvasti pestäkään.

Syysnäyttely lähestyy ja vähän jo jännittää, miten Salli-neiti osaa käyttäytyä. Mitään H:ta kummempaa arvostelua en edes odota, sillä koiria on jälleen tulossa näyttelyyn paljon. Yksistään narttujen junnuluokkaan on ilmoitettu 28 koiraa! No, kokemusta nyt ainakin kartutetaan jos ei muuta.

Esittäytyminen

Näin alkuun olisi varmaankin hyvä esitellä blogin päätähdet sekä sanoa muutama sana myös itsestäni. Eli olen vuonna 1987 syntynyt Oululainen opiskelija, opinahjonani on tällä hetkellä Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikkö ja puutarhatalouden opinto-ohjelma. Tarkoitus olisi valmistua vuoden 2010 aikana ammattinimikkeellä hortonomi (AMK). Eläimet ovat aina kuuluneet suurena osana elämääni. Lapsena harrastin ratsastusta omilla poneillani ja tulipa muutamissa kilpailuissakin käytyä. Hevosten lisäksi olen omistanut useita hamstereita, pari marsua ja kanejakin. Kotonani on myös aina ollut kissoja ja koiria.

Syksyllä 2006 hankin sitten ensimmäisen oman koirani, Muston. Musto on pennusta asti ollut kaikinpuolin helppo koira. Se on kiltti ja rauhallinen koira, eikä sen kanssa ole pahemmin ongelmia ollut. Musto on kuitenkin melko pehmeä ja herkkä koira ja hakee kovasti turvaa omasta laumasta. Vieraisiin ihmisiin Musto suhtautuu välinpitämättömästi, mutta tutut se tervehtii iloisesti. Toisten koirien kanssa Musto tulee toimeen vaihtelevasti. Nartut ovat pääsääntöisesti ok, mutta urosten kanssa tahtoo tulla kahnausta, joskin poikkeuksiakin on nähty.

Salli tuli meille ikäänkuin puolivahingossa syksyllä 2008. Olin jo hiljalleen alkanut miettiä toisen koiran hankintaa ja mainitsimpa asiasta ohimennen myös Muston kasvattajalle. Pari viikkoa myöhemmin sain viestin, jossa kerrottiin syntyneen riistanvärisiä narttupentuja ja vieläpä mukavasta yhdistelmästä. Niimpä sitten seitsemän viikkoa myöhemmin meille muutti sijoitukseen pieni karvapallo, joka sai nimekseen Salli.

Salli on luonteeltaan ihan toista maata kuin Musto. Se on itsenäinen, reipas, utelias, hyvähermoinen ja erittäin aktiivinen koira, mutta samalla kuitenkin kiltti ja tarvittaessa rauhallinenkin. Se on erittäin ihmisystävällinen ja toisten koirienkin kanssa tulee vielä toistaiseksi toimeen ilman ongelmia.

Muston ja Sallin kanssa harrastan lenkkeilyn lisäksi satunnaisesti tokoilua joko kursseilla tai ihan vaan omaksi iloksi. Sallin kanssa käymme silloin tällöin myös näyttelyissä. Seuraava näyttely onkin jo viikon kuluttua Jyväskylässä, minkä jälkeen tuleekin hieman pidempi tauko kasvatella turkkia.

Tässäpä siis vähän taustatietoa meistä. Tervetuloa lukemaan blogia! :)

Muston ja Sallin blogi avattu

Hei.

Tässä blogissa voit seurata kahden suomenlapinkoiran, Muston ja Sallin elämänmenoa. Blogi on vielä työn alla, mutta yritän vähitellen saada sitä valmiiksi ja oppia itsekin käyttämään sitä. :)

-Emma