Marraskuun pimeyttä

Säät eivät ole meitä suosineet viime viikkoina. Pimeää on ja märkää, ja koiria saa olla pesemässä jokaisen ulkoilun jälkeen. Viikonloppuna oltiin mökillä, eikä sielläkään ollut sen talvisempaa. Vähäisetkin lumet olivat häipyneet ja tilalla oli vain märkä ja mutainen maa niin kuin täällä kotonakin. Koiria märkyys ja pimeys ei juuri hidastanut, vaan vauhtia riitti mökkitonttia ympäri juostessa. Jäälläkin piti käydä uopeilemassa, vaikka kuinka yritettiin kieltää. Sallilla onkin ollut viime aikoina melkoinen vauhti päällä: ulkona mennään niin lujaa, ettei Musto tahdo perässä pysyä, ja sisällä pehmolelut saavat kyytiä. Mistä lie tuollainen energiapiikki johtuneekaan.

Sallin kanssa olemme käyneet fiksu koira -jatkokurssilla tiistai-iltaisin. Monenlaisia temppuja ja tokoliikkeitä on harjoiteltu ja hyvin ne ovat sujuneetkin. Kurssi on nyt puolessa välissä, eli kolme kertaa olisi vielä jäljellä. Ensi vuonna voisi kokeilla agilityä Muston kanssa. Sallikin varmaan siitä hommasta tykkäisi, mutta ensin on kuitenkin Muston vuoro, sillä sen kanssa on harrastukset jääneet liiankin vähälle.

Seuraava näyttelykin on jo tiedossa. Tammikuussa järjestetään Pystykorvien jalostuspäivät Kuopiossa, jonne lähdemme yhdessä Elinan ja Onnin kanssa. Toivottavasti Sallin juoksu tulisi ajallaan helmikuussa, eikä juuri tuon näyttelyn aikaan.

Tässä muutamia kuvia mökiltä. Keli oli niin pimeä ja sumuinen, ettei kuvat oikein tahtoneet onnistua, mutta jotain otoksia sain kuitenkin otettua. Talvikelejä odotellessa.