Innostuinpa tänään jopa harjaamaan kaikki koirat. Se on aika harvinaista, myönnän että olen todella laiska hoitamaan koirien turkkeja. Kynnet sentään muistan yleensä leikata parin-kolmen viikon välein. Onneksi lapinkoiran turkki ei ihmeitä vaadikaan (toisin kuin moni luulee), tosin Mustolla on kastroinnin myötä ihan karmeat, huopamaiset housu-ja häntäkarvat, jotka takkuuntuvat helposti. Siksi olenkin parina kesänä ajellut Muston turkin kokonaan pois, jotta turkki uudistuisi kunnolla.
Siinä Muston takkuja setviessäni päätin keventää housukarvoja ja siistiä samalla tassukarvat, jotka tuovat mukavasti kuraa ja roskia sisälle näin keväällä. Vielä en viitsi turkkia ajaa alas asti, kun on noita kovempiakin yöpakkasia ja pojan pitää kuitenkin ulkoilla säällä kuin säällä. Turkki lähtenee sitten toukokuun alkupuolella.
 |
| Ennen... |
 |
| ...ja jälkeen |
Eihän tuosta mikään sievä tullut mutta onpahan nyt keveämpi ja luultavasti vähemmän takkuinen persaus pojalla. Häntä jäi vielä vähän rumaksi, mutta se saa nyt välttää niin kauan kunnes ajelen turkin klaniksi. Tassuihin oli talven aikana kasvanut melkoiset villatöppöset, jotka nyt saivat lähteä. 12 tuollaista töppöstä kuljettaa aikamoisen määrän likaa sisälle, joten tällätavoin saan edes hieman vähennettyä tätä kodin likaantumista, vaikka kolme karvaturilasta saa kyllä muutenkin jo mukavan siivon aikaan.
 |
| Tassu ennen |
 |
| Tassu jälkeen |
 |
| Siistityt tassut |
 |
| Vanni tassutkin pääsivät kuvaan... |
 |
...tosin karvat saivat jäädä paikoilleen, jos
vaikka satutaan käymään näyttelyssä
tänä keväänä. |
 |
| Sallin töppönen ennen |
 |
| ja jälkeen. |
Tähän on varmaan syytä mainita, että en varsinaisesti kannata lapinkoirien trimmaamista, vaikka itse siihen sorrunkin. :P Näyttelyitä varten en missään nimessä saksi koiriani, koska mielestäni lappalaisten kuuluu olla vähän turjakkeen näköisiä hapsottavine karvoineen, eikä tasaiseksi saksittuja puudeleita. Samoin turkin ajeleminen kesäksi pitäisi mielestäni tehdä vain jos siihen on oikeasti tarvetta, eikä vain siksi kun muutkin niin tekevät. Sallin ja tuskin Vanninkaan turkkia ei ole mitään tarvetta ajella, koska niiden turkit ovat ilmavat ja hyväkuntoiset, ja ne vaihtuvat luonnollisesti. Sama oli Mustollakin ennen kastrointia. Nyt sillä on kuitenkin tuo mieletön hormoniturkki, joka ei juuri uusiudu itsestään tai ohene kesällä, joten olen päätynyt sen ajemaan. Ja selvästi poika kyllä piristyy kun turkki lähtee, on se kesällä aika kuuma kuitenkin.
Tänään oli ensimmäinen päivä, kun Salli jäi pois juoksulenkiltä. Eilisellä lenkillä se näytti jo läähättävän siihen malliin että ajattelin että on mukavampi juosta kun ei tarvitse seurailla sen jaksamista. Niinpä mami sai jäädä tarhaan syömään broilerin selkärankaa kun muu lauma lähti kuntoilemaan. Sallillehan tämä järjestely sopi paremmin kuin hyvin! Illalla käydään sitten rauhallisempi lenkki, jonne Sallikin pääsee mukaan. Ruokamäärää alan nyt nostaa vähitellen antamalla päivällä ylimääräisen, aamu- ja iltaruokaa pienemmän annoksen. Matolääkekin on nyt annettu, ja toivon mukaan en ole mitään muutakaan tärkeää unohtanut. Jännittää kauheasti että osaanko nyt varmasti tehdä kaiken oikein. :D
Löysin pokkarin kätköistä muutamia kuvia helmikuulta, joten laitetaan nekin nyt vähän myöhässä näytille.
 |
| Naavat ojennuksessa |
 |
| Helmikuun aurinkoa |
 |
| Autiotalo |
