Hyvästit pentuhaaveille

Nyt ois varmaan aika kertoa vähän näitä Sallin astutuskuulumisia, kun asiat alkavat olla selvillä. Elikkäs tärpit alkoivat tuossa maanantain-tiistain aikana (12.-13. vrk). Tiistaina suunnattiin sitten tapaamaan Rainea (Dagolas Kuurakuono), mutta Salli ei ollut ollenkaan suostuvainen, eikä astumisesta tullut siis mitään. No, epäilimme päivän olevan kuitenkin vielä väärä, joten seuraavana päivänä jatkettiin harjoituksia. Keskiviikkona pariskunta tapasi sitten vähän rauhallisemmassa ympäristössä, mutta parin tunnin aikana eivät vieläkään saaneet mitään aikaan. Sama toistui myös torstaina. Salli ei jostain syystä halunnut päästää Rainea selkäänsä, vaikka Raine yrittikin ihan reippaasti. Liekö sitten syy ollut molempien nuoressa iässä ja kokemattomuudessa. Rainehan on kuitenkin jo astunut narttuja, mutta Salli oli ilmeisesti sen verran ärhäkkä morsian, ettei homma onnistunut. Samaan aikaan nimittäin nämä tutut, vanhemmat urokset Musto ja Reetu (joskin leikattuja molemmat) saivat astua ihan vapaasti, joten ehkä Salli sitten vaan tykkää vähän vanhemmista miehistä.

Tärpit alkoivat olla jo lopuillaan, mutta päätimme kuitenkin, että Salli lähtee vielä kasvattajansa mukana tapaamaan Pompparinniityn kennelissä asuvaa Peikkoa (Lecibsin Sakarias), kasvattaja kun oli jokatapauksessa tuonne reissuun lähdössä. Salli ja Peikko olivat viettäneet illan ja yön samassa häkissä, ja Salli oli päästänyt Peikon selkäänsä, mutta ainakaan tiettävästi astumista ei ole tapahtunut. Tietenkin on pieni mahdollisuus, että Peikko on yön pimeinä tunteina Sallin astunut, mutta aika epätodennäköistä se kuitenkin on. Mutta onneksi Salli on vielä kovin nuori, joten mitään kiirettä tämän pentuprojektin kanssa ei ole. Talven juoksun koittaessa ollaankin taas vähän viisaampia, ja yritetään sitten uudelleen, toivottavasti paremmalla menestyksellä.

Viime viikko olikin kaikilta osin melkoista hurakkaa. Astutusten lisäksi Saiva oli meillä päivähoidossa tiistaina ja torstaina, ja viikonloppu meni maalaushommissa. Eilen illalla kuitenkin ehdittiin Muston kanssa tavata Saiva metsälenkin merkeissä Sallin ollessa vielä kasvattajan hoivissa.

Nyt kun astutushommatkin epäonnistuivat, niin mietin että josko ilmoittaisi Sallin syyserkkariin. Pohjavillaa on jo aika mukavasti, ja edellisestä näyttelystä on jo sen verran aikaa, että olisi ihan mukava lähteä pitkästä aikaa näyttelyyn. Ja erkkarissa nyt on muutenkin aina mukava käydä katsomassa koiria.

Ensi viikolla lähdemme käymään ruskareissulla Dalvadasissa. Toivottavasti ruskaa olisi edes vähän vielä jäljellä. Viime vuonna olimme siellä syyskuun viimeisinä päivinä, ja silloin puut olivat jo aivan paljaita eikä maassakaan juuri ollut enää ruskan merkkejä. Toisaalta, olipa ruskaa tai ei, niin mukava kuitenkin päästä taas pohjoiseen.