tiistai 1. huhtikuuta 2014

Sairastuvalta päivää

Tai no, meillä tauti on nyt taltutettu, mutta karanteenissa ollaan vielä toista viikkoa. Niin, siis meillä oli ihana vieras nimeltä kennelyskä. Väpä kai sen jostain koirapuistosta oli saanut, ja koska kerkesimme tavata ennen oireilun alkamista niin tokihan se Vannillekin sitten tarttui ja kävi lopulta läpi Muston ja Sallinkin. Tosi raju tauti, muutaman päivän yskivät ja kakoivat ja pärskivät yötäpäivää ja menivät heikkoon kuntoon. Reiluun viikkoon emme sitten paljoa lenkkeilleetkään vaan oleiltiin vain sisätiloissa. Mustolle tuo tauti iski pahimpana, Salli taisi päästä helpoimmalla ja Vannin oireilu oli jotain siitä väliltä. Ensimmäinen kerta meidän laumassa, ja ihan heti en välittäisi ottaa uusiksi, sen verran kova tauti tuo oli. Viikonlopun jälkeen ovat olleet oireettomia, joten parin viikon päästä ehkä uskalletaan taas tavata kavereita.

Hiljaiseloa ollaan vietetty siis kaikin puolin. Helmikuussa käytiin Puolangalla mökkeilemässä ja välillä ollaan oltu laavuilla yöpymässä. Muutenpa se on ollutkin tätä perusarkea tallilla ja kotosalla. Vannille olen suunnitellut vähän terveystarkkeja keväälle/kesälle, mutta eipä niillä toisaalta ole vielä kamalaa kiirettä. Jos nyt tämän vuoden aikana saisi käytyä niin hyvä.

Pennutkin täyttävät kohta vuoden. Kauhean nopsaan menee aika! Vastahan ne oli tällaisia:





Olihan ne ihania murmeleita, ai että. Tässä tulee väkiselläkin pennutuskuume pintaan. :D Onneksi ei oo mitä pennuttaa, ja tyttöjen juoksutkin oli ja meni. Ja Sallin kohdalla olen alkanut harkita steriloimista nyt kesän aikana. Että ei ole pikkuisia luvassa ainakaan ihan hetkeen. Katsotaan mitä tuosta Vannista nyt tulee ja että onko siitä sukua jatkamaan. :)

Niin, ja surullisempiakin uutisia tähän väliin on mahtunut. Veera-tolleri lähti autuaammille noutomaille. Ilmeisesti sydän petti äkillisesti, kun se palasi yhdeltä metsälenkiltä todella huonossa kunnossa, joten eipä siinä ollut paljoa tehtävissä enää. Uusi tollerinpenikka on vanhemmilla hakusessa, joten ehkä jotain pennuntuoksua tällekin keväälle on luvassa. :)

On tässä jokunen uudempikin kuva. Ois niitä enemmänkin mutta kun en ole saanut muokkailtua. Laiska minä!














4 kommenttia:

quu kirjoitti...

Voi kökkö! Kennelyskä on kyllä kurja tauti. Meillä se vieraili kerran, Tornion aikoina, ja tokihan se tarttui naapurin koiraankin kun koko ajan aidalla roikkui. Naapurin koira sai sen pahempana ja Jippoon tauti ei tainnut tarttuakaan.

En välittäisi minäkään sitä saavan koiriin. Valkosipulia syötin ja sen tuntui auttavan, tai sitten vain puhdasta sattumaa.

Anonyymi kirjoitti...

Voi kun meillä on teitä ikävä! Osaiskohan nuo yhet vielä vetää riimunnarua :D

Anonyymi kirjoitti...

Voi ei kennelyskä.. :/ Ja IHANIA kuvia penskoista pieninä! <3 Ja Vanni on kans niin <3 Minkäs takia Sallin sterkkausta mietit?

Terkuin Annika, Urho ja Manta :)

Maalela kirjoitti...


Voeehh pieeeniä peeentusia :>

Ja ihana tuo yks kuva vannista ja sallista, erityisesti vannin ilme siinä XD (musto näkyy vähän takana siinä..)