sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Syksyn kuulumisia

Ompas taas vierähtänyt aikaa edellisestä päivityksestä. Vaikka eipä tässä ole niin kummallisia ehtinyt tapahtuakaan pohjoisenreissun jälkeen. Koirakamuja on tavattu epäsäännöllisen säännöllisesti ja muutoin onkin eletty ihan normaalia arkea.

Eilen olimme lenkkeilemässä pitkästä aikaa Moskun ja Eetun kanssa. Mukava oli lenkki ja pojat tulivat ihmeen hienosti toimeen keskenään. Musto leikki Moskun ja jopa Eetunkin kanssa, mikä oli jo todella ihme. Yleensä toiset urokset nimittäin kierretään kaukaa jäykistellen. Kyllähän Eetun kanssa piti pari kertaa rähähtääkin, mutta pääsääntöisesti olivat ihan sovussa. Sallikin innostui leikkimään Moskun kanssa, vaikkei ole nyt viime aikoina oikein koirakavereista innostunutkaan. Ehkä ne nuo leikkisät pennut saavat tosikot aikuisetkin innostumaan riekkumisesta.

Onnia ollaan tavattu pariin otteeseen metsälenkeillä ja eilen Onni tulikin meille yökylään oman laumansa ollessa reissussa. Arvelin että joudun pitämään pojat kokonaan toisistaan eristettyinä täällä meillä, mutta eivätpä nuo ole tapelleet vaikka ovatkin olleet ihan samassa tilassa. Yöksi virittelin kuitenkin varmuuden vuoksi kompostiaidat niiden välille että saavat molemmat olla rauhassa, ja sievästi ne nukkuivatkin yön. Myös ulkoilut kolmen kanssa sujuivat ihmeen hyvin, vaikka pelkäsin niiden olevan ihan solmussa hihnoineen ja flekseineen.

Sallia en sitten ilmoittanutkaan erkkariin. Ehkä ensi syksynä sitten päästään taas näyttelyyn, riippuen nyt näistä pentuhommista. Astutusyrityksistä on nyt viisi viikoa, joten kohta pitäisi jo alkaa jotain näkyä mikäli astutus olisi onnistunut. Välillä näyttää sille että Salli olisi lihonut, mutta toisaalta tuo turkkikin huijaa aika paljon. Ruokamäärät ovat kuitenkin pysyneet ihan samana, samoin lenkkeilyt, joten tuskimpa tuo ihan muuten vain olisi päässyt lihomaan. Pitäisi melkein punnita se joku päivä, niin saisi vastauksen tähänkin asiaan. Valeraskaushan sille voi tietenkin tulla myös, siihen voisi viitata se, että Salli on ollut viime aikoina vähän normaalia vaisumpi, ja ruokahalu on kasvanut huomattavasti.

Saivakin on kotiutunut reissultaan, joten ensi viikolla pääsemme taas näkemään sitäkin. Tarkoitus olisi kokeilla myös verijälkeä Saivan emännän opastuksella. Itse en ole koskaan moista tehnyt, joten mukava nähdä miten nuo innostuvat jälkihommista. Myös muita harrastuksia olisi taas mukava kokeilla pitkästä aikaa, ja toivon mukaan talven aikana osallistutaan jollekin kurssille. Agilitykurssihan meillä on ollut suunnitelmissa jo vuodenvaihteesta saakka, mutta eipä ole tullut ilmoittauduttua kursseille. No, ehkä ensi vuoden aikana sitten.



Tässä vielä Aijan ottamia kuvia eiliseltä lenkiltä. Kiitokset lenkkiseurasta ja kuvista!







Ei kommentteja: