Agilitya osa 2

Laitetaanpa taas vähän raporttia agiharrastuksen edistymisestä. Viime viikolla menimme tuttuja esteitä ja pieniä radanpätkiä, enimmäkseen putkea ja hyppyjä. Tunnin alkuvaiheessa Sallista näytti jo löytyvän vauhtiakin, mutta loppua kohti väsymys alkoi voittaa ja vauhti hiipui. Treenipäivinä yritin kyllä pitää koiria sisällä suurimman osan päivästä etteivät riekkuisi itseään väsyksiin, mutta kyllähän se virta alkaa siitä huolimatta olla jo lopussa illalla.

Eilen jatkoimme pienten radanpätkien harjoittelua ja tutustuimme myös keinuun. Salli otti keinun ihan rauhallisesti, vaikka vähän se meinasi kyllä jännittää. Hiljalleen kun opetellaan ja totutellaan, niin varmastikin se siihen tottuu. Palkkaamiseen käytimme aika paljon lelua, mikä ei Sallille oikein tunnu sopivan. Keksinkin sitten keinon, millä saada hiirilelusta kiinnostavampi: sidoin sen häntään palan broilerin sydäntä. No, vähän se lisäsi kiinnostusta, mutta ei ihan riittävästi kuitenkaan. Pitäisikin nyt alkaa harjoitella tätä lelulla leikkimistä enemmän kotioloissa, niin jospa se muistuisi sitten paremmin mieleen treeneissäkin. Tunnin alussa sain lainata erään kurssikaverin lelua, oikeaa jäniksenkäpälää. Käpälä olikin huippujuttu, ja niimpä pyysinkin kurssikaveria tuomaan meillekin oman käpälän. Lupasi tuoda, jos vain saa sellaisen hommattua.

Sallin lempieste on selvästi puomi, ja hyvänä kakkosena tulee A. Putkikin alkaa sujua jo mukavasti, samoin hypyt. Pujottelussakin se on hoksannut jo sen idean eikä yritä enää rynniä verkkojen yli, kuten alussa. Vielä kun saataisiin lisää varmuutta peliin, niin varmaan vauhtiakin alkaisi löytyä. Salli tarvitsee selvästi aikaa tutustua esteisiin kunnolla saadakseen varmuutta niiden suorittamiseen. Olemme edenneet tuolla kurssilla melkoista vauhtia, ja välillä tuntuukin että olisi hyvä ottaa vähän useampia toistoja ennen kuin siirrytään seuraavaan tehtävään. Toisaalta, tunti on lyhyt aika kun treenaamassa on kuusi koiraa, joten on ihan ymmärrettävää ettei aika riitä kaikkeen.

Agin kannalta on harmi, että Sallilla on juoksu tulossa. Nyt olisi ollut mahdollista jatkaa jatkokurssille heti tämän alkeiskurssin perään, ja varmasti oltaisiin jatkettukin, jos ei juoksua olisi tulossa. Tuo etenemistahti on kuitenkin sen verran kova, että yhtään kertaa ei kestäisi jäädä väliin. Jospa pääsisimme edes jonkin verran treenailemaan tuossa kevään/kesän aikana, niin sitten syksyllä voisi miettiä jatkokurssille menoa. Ja mielessä on kyllä käynyt tokokurssikin. Katsotaan nyt, mihin energia (ja rahat) riittävät.

Sallin pentuprojektikin on taas otettu esille. Uros on katsottuna, suositus hankittu jtk:lta, ja nyt vaan enää odotetaan sitä juoksun alkamista. Toivottavasti se ei kuitenkaan vielä pariin viikkoon alkaisi, että saataisiin tuo kurssi alta pois. Sunnuntaina lähdemmekin Sallin kanssa Kuopioon jalostuspäiville Onnin kannustusjoukoiksi ja katselemaan näyttelyhumua.