Kesäkuulumisia

Taas on hetki vierähtänyt viime päivityksestä. Kesällä sitä ei ehdi oikein tietsikalla istuskelemaan, eikä toki pidäkään tuhlata lyhyttä kesää sellaiseen. Olemme asustelleet nyt reilun kuukauden uudessa kodissa ja hyvin on viihdytty. Pihan aitaamisprojekti jäänee syksymmälle, sillä meillä on aika paljon sääskiä. Eipä huvita lähteä tuonne ötököitten keskelle ähräämään aitojen kanssa, joten yritetään pärjätä syksyyn asti ilman aitoja.

Pariin otteeseen on keretty käymään mökillä Puolangalla. Ekalla reissulla oli mukavat helteet, ja varsinkin Salli oli vallan onnellinen päästessään uimaan rajattomasti. Aika vähän olen nyt käyttänyt täällä kotosalla koiria uimassa, kun tahtoo näillä lämpimillä keleillä olla niin paljon väkeä jokaisen lätäkön rannoilla, ettei sinne koirien kanssa viitsi mennä. Eihän me toki mihinkään uimarannoille olla menossakaan, mutta kun ne sivummallakin olevat rannat ovat täynnä ihmisiä (ja koiria). Täällä meillä päin kun noita vesistöjä on niin harvassa, niin tokihan sinne rannoille tunkua riittää helteillä. Mutta onneksi mökillä saadaan uida niin paljon kuin halutaan, ja rauhassa ilman muita.

Koirakavereista ollaan tavattu Saivaa ja eilen käytiin koirapuistoilemassa Saivan ja Moskun kanssa. Samaan aikaan puistossa oli myös lappalaisneiti Siru (Dagolas Onnetar), jolla oli hieno kesäturkki. Musto ei tuolla reissulla ollut mukana, sillä en viitsinyt viedä sitä rähisemään puistoon pahimpaan “ruuhka-aikaan”. Salli sen sijaan käyttäytyi oikein hyvin, eikä edes räksyttänyt jatkuvasti niin kuin yleensä. Ehkä lämmin ilma teki tehtävänsä, sillä kovin suurta leikkimisintoa ei noilla kellään ollut. Puistoilun päätteeksi kyläiltiin vielä Saivan uudessa kodissa.

Viikon päästä jään muutaman viikon kesälomalle, ja sitten suuntaammekin kohti pohjoista. Ensin käymme viikonlopun Puolangalla ja sen jälkeen päästään lähtemään. Olen vähän suunnitellut että ajaisimme ensin yöksi Kilpisjärvelle ja jatkaisimme sieltä sitten Norjaan jäämerelle ja rannikkoa pitkin Karigasniemelle. Pitkä reissuhan tuo olisi, muttakun ne jäämeren maisemat ovat niin upeat. Saapa nähdä, suostuvatko reissukaverit tuohon reittisuunnitelmaan, vai päädymmekö ajamaan suorinta tietä Oulusta Dalvadasiin. Vaellussuunnitelmia tälle reissulle ei ole, mutta eipä sitä tiedä vaikka innostuisimme jonkin pikkureissun tekemään. Parempi kun ei suunnittele liikoja etukäteen, niin eipähän harmita sitten jos/kun suunnitelmat muuttuvat. Kovasti tuo Lappikuume jo vaivaa, vaikka se taitaa kyllä olla niin krooninen sairaus että se vaan on ja pysyy koko ajan. Näin kesäaikaan se vaan tuppaa pahenemaan niin paljon, ettei millään meinaisi malttaa odottaa lähtöä.

Kuvia en ole viime aikoina kauheasti jaksanut ottaa, mutta tässä kuitenkin muutamia eiliseltä koirapuistoreissulta.

Joukko iloisia lappalaisia. Vasemmalta oikealle: Saiva, Mosku, Siru ja Salli



Tytöt ovat saaneet hurmuri-Moskun matalaksi.



Välillä piti vähän jäykistellä



Moskun taisi vähän ihastua Saivaan



Mosku ja Salli



Siru



Saiva



Mosku ja tytöt