Uusia kamuja

Tiistaina tytöillä oli lenkkitreffit Pedon ja "isoveljensä", malamuuttipoika Mörkön kanssa. Mörkö halusi tutustua Salliin, joten sovittiin tapaaminen siten, että isot saivat ensin tutustua ja vasta sitten otettiin pennut autosta. Lenkki sujui hienosti. Pennut painivat tietysti keskenään ja Mörkö yritti houkutella Sallia leikkiin, siinä kuitenkaan onnistumatta. Salli ei olekaan ihan helppo emäntä. :D Kiitos seurasta, otetaan uusiksi!

Eilen oli vähän epävarmuutta meidän pentutreeneistä ja kävin treenipaikalla toteamassa että siellä ei ole ketään. No, mikäs siinä, me suunnistimme sitten koirapuistoon katsomaan, josko siellä olisi jotain aktiviteettia pennulle. Aluksi siellä oli muutama koira, jotka juoksivat hetken aikaa Vannin kanssa ja lähtivät. Puistossa on muutamia agiesteitä, joten kaksin jäätyämme päätin vähän näyttää esteitä pennulle. Eihän se oikein niiden päälle ymmärtänyt. Rengasta se vähän säikkyi (tämä on siis sellainen vanhan autonrenkaan tapainen ja heilui aikalailla kun laskin sen maahan), mutta suostui tulemaan muutamia kertoja sen läpi. A-esteenkin yli päästiin, vaikka hetken aikaa sain maanitella pentua alas sieltä korkeuksista. :D Jospa noista ei traumoja jäänyt, ensi vuoden puolella varmaan päästään pentuagikurssille opettelemaan kunnolla esteitä. Puistoon tuli onneksi vielä kamuja. Ensin tuli nuori akitanarttu ja myöhemmin vielä pari sekarotuista tyyppiä. Koirat juoksivat hirmu vauhtia, mutta ääntäkään ei kuulunut. Hassua kun olen tottunut siihen että vähintään joku räksyttää aina. Ihan kiva että Vannikin oppii välillä leikkimään hiljaa, ettei apinoi Sallin ärsyttävää räksytystä kokonaan itselleen.

Ennen puistoilua kävimme ystäväni synttäreillä, missä oli myös vuoden ikäinen lapinkoirauros Sasu ja karhukoiramix Aku. Sasu on Muston ja Sallin sukulaispoika, Ciasman Köppinen (täällä juttua pennuista vuoden takaa). Olihan pojasta tullut iso jätkä, ja komeakin. :) Vannilla ei ollut ongelmaa isojen poikien kanssa, se sulautui heti joukkoon mukaan hienosti. Reipas penska.

Treenejä ei ole nyt siis vähään aikaan ollut. Kotona ollaan naksuteltu Vannin ja Muston kanssa. Kosketusalusta on jo hyvällä mallilla, mutta joka kerta joudutaan vähän palauttamaan mieliin että mistä onkaan kyse. Ruokakupilla on nyt vahvistettu maahanmenoa joka sujuukin jo hyvin alkukankeuden jälkeen. Ruokakupista tulikin mieleen että kävin eilen ostamassa kokeeksi uutta Oliver's-nappulaa Vannille. Isot saavat varmaan jatkaa Jahtivahdin kanariisillä toistaiseksi. Katsotaan miten uusi eväs alkaa toimia.

Tässä vielä Mariellan ottamia kuvia tiistain lenkkeilystä. Itse en ole kuvannut nyt kun on niin harmaata ja pimeää.

Koko jengi

Sähköpostit pitää lukea

Salli ei lämmennyt Mörkön iskuyrityksille

Rinnettä ylös-alas

Salli ja Mörkö poseeraavat. <3

Loppuun vielä haaveilua. Katsoin juuri uuden vaellusvideon Lemmenjoelta. Voi noita maisemia ja retkeilyn tunnelmaa. Miksi kesään on vielä niin pitkä aika? 

Kuva ekalta oikealta pohjoisenreissultani Norjasta vuodelta 2005.
 Allekirjoittanut 18 v.  Aikaa ennen koiria.