Retkeilyä ja matkustelua

Viikko on mennyt vauhdikkaissa merkeissä. Tiistaina kävimme retkeilemässä Kalimenlammen luontopolulla. Polku on noin 6 km:n pituinen retkeilypolku, jonka varrella on tauko- ja tulentekopaikkoja sekä yksi laavukin. Ketään muita ei ollut liikenteessä, pitkospuiden korjaajaa lukuun ottamatta, joten saimme käveleskellä kaikessa rauhassa. Laavulla pidimme taukoa ja paistelimme makkaroita. Koirilla oli paljon haisteltavaa ja ihmeteltävää, mutta kaikkein eniten ihmetystä herättivät rupikonnat, joita oli polulla lämmittelemässä varmaan kymmenkunta. Varsinkin Sallin mielestä nämä otukset olivat varsin kummallisia, toisaalta kiinnostavia mutta toisaalta vähän pelottaviakin.

Keskiviikkona lähdimme sitten kevään ensimmäiselle asuntoautoreissulle. Sallille tämä olikin ensimmäinen varsinainen reissu, sillä aiemmin se on matkustanut asuntoautolla vain mökille ja takaisin. Musto puolestaan on jo kokenut karavaanari, se kun on kulkenut aikaisempina kesinä mukanamme aina Pohjois- Norjaa myöten.

Tämänkertainen reissu oli lähinnä vain lyhyt pyrähdys Rovaniemen erämessuilla, mutta päätimme kuitenkin olla reissulla yötäkin, kun kerran asuntoautolla lähdimme. Keskiviikkona menimme ensin Tornioon ja Haaparantaan, missä kävimme “pakollisen” Ikea -kierroksen. Näin ollen Salli pääsi myös ensimmäistä kertaa “ulkomaillekin”. Ikeasta ajelimme Rovaniemelle ja leirintäalueelle yöksi. Rauhassa saimme yöpyä, sillä leirintäalueella oli meidän lisäksemme vain pari asuntovaunua ja parit mökkiläiset.

Torstaiaamuna kiersimme messualueen ja lähdimme kotia kohti. Matkalla poikkesimme katsomassa hiidenkirnuja. Salli oli ilmeisesti vähän kerännyt energiaa reissun aikana, kun loikki ja juoksenteli kallioilla aivan innoissaan ja kieppui jyrkänteen reunoilla. Olihan se sentään fleksissä, ettei nyt kuitenkaan päässyt putoamaan. Hiidenkirnut olivat täynnä vettä, ja kuinka ollakaan, heti kun silmä vältti, Salli oli jo mahakarvoja myöten kahlaamassa kohti “uima-allasta”. Eipä ole näköjään uimisvimma kadonnut mihinkään talven aikana. Viime kesän pohjoisenreissuillahan se ui joka ikisessä lätäkössä, mikä eteen sattui, muun muassa Teno -joessakin.

Loppuviikko menikin sitten rauhallisemmissa merkeissä. Perjantaista asti on ollut niin kova helle, ettei lenkille ole juuri tohtinut lähteä, ja koirat ovatkin lähinnä makoilleet varjossa. Salli -parka joutui aamupäivän olemaan toipilaanakin, kun leikkasin vahingossa siltä kynnen liian lyhyeksi. Verta tuli paljon, mutta siteen avulla vuoto saatiin lopulta tyrehtymään. Toivottavasti en tee toiste samaa virhettä, aika ilkeän näköinen tuollainen verta vuotava kynsi nimittäin on.

Tiistaina lähdemmekin koirien kanssa pidemmälle mökkireissulle. Tarkoitus olisi olla ainakin viikonloppuun saakka ja saada mökki siivottua kesäkuntoon. Toivottavasti nämä lämpimät säät jakuvat vielä, ainakin ensi viikon ajan.

Kuvia retkeltä…



Laavulla odottelemassa herkkuja



Häijyn näköinen konna



…ja reissusta

Salli tykkäsi matkustaa alasängyssä (asuntoauto on ainoa paikka missä koirat saa olla sängyssä. )



Musto vartioi autoa penkillä istuen



Salli poseeraa jyrkänteen reunalla hiidenkirnuilla





Luokassa Luokittelematon