Lähdimme siis torstaina ajelemaan ja koko päivähän siinä meni matkaa taittaessa. Perillä Dalvadaksessa olimme illalla kuuden aikaan. Ennätys tuolle välille on 8 tuntia (matkaa tulee vähän reilu 700 km), mutta menomatkat yleensä vievät enemmän aikaa kun pysähdellään useammin. Käytän yleensä koiria ulkona pari-kolme kertaa matkan aikana ja pyrimme etsimään sellaiset pysähdyspaikat, jossa olisi jotain metsäpolkua tms, missä olisi hyvä ulkoiluttaa koirat. Mitä pohjoisemmaksi mennään niin sitä helpompi tällaisia paikkoja on löytää.
Perjantaina oli mukava ilma ja kävimme lähituntureilla retkellä mökiltä käsin. Välillä yritti sadella vähän vettä, mutta välillä aurinkokin näyttäytyi, joten sään suhteen ei ollut valittamista. Illalla piipahdimme mutkan Karigasniemellä ja tulomatkalla kävimme Nuvvus-Ailikkaan huipulla. Ailikkaan päällä oli niin kova tuuli, että en muista moista kokeneeni koskaan ennen. Oli siinä ja siinä että pysyi pystyssä, ja kuvien ottaminenkin oli vähän vaikeaa. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka kova tuo tuuli todellisuudessa oli, veikkaisin että yli 20 m/s.
Lauantaina oli vielä perjantaitakin parempi ilma, aurinko paistoi ja oli muutama aste lämmintä. Kävimme Utsjoella ja kiersimme geologisen luontopolun, jonka pituus on 3,5 km. Matkahan on aika lyhyt mutta koska menomatka on lähes kokonaan nousua, paikoin jyrkkääkin ja tulomatka taas hyvinkin vaikeakulkuista jyrkkää alamäkeä, niin kyllä tuossa oli jo mukavasti lenkkiä yhdelle päivälle. Noin polun puolivälissä oli kota, jonka tulipaikalla paistelimme makkaraa. Lähtiessämme kävimme vielä Utsjoen Ailikkaan huipulla ihailemassa maisemia. Siellä ei tuullut ihan yhtä kovaa kuin Nuvvuksessa ja kuvaaminenkin onnistui. Enää olisi huiputtamatta Karigasniemen Ailigas, joka onkin kaikkein suurin näistä Utsjoen alueen kolmesta Ailigas-tunturista.
Sunnuntaina olikin jo harmaa sadepäivä, joten kotiinlähtökään ei harmittanut ihan niin paljoa. Pitkä talvi on taas edessä ja melkein vuosi pitää odotella seuraavaa reissua. Mutta onneksi on noita kuvia mitä katsella niin jaksaa paremmin odottaa.
Tässäpä muutama kuva (koirista tietenkin), lisää kuvia kuvagalleriassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti