Maanantaina aloitimme Muston kanssa jälleen agikurssin. Paikalla odotti iloinen yllätys, sillä kurssille oli tullut lähes sama porukka, joka oli alkeiskurssillakin, vain yksi koirakko oli eri kuin viimeksi. Mukava jatkaa treenailua jo tutuksi tulleiden ihmisten ja koirien kanssa. :)
Jatkoimme periaatteessa siitä, mihin edellisellä kurssilla jäimme, eli menimme pieniä radanpätkiä ja kertailimme kontakteja, putkea, rengasta ja pujottelua. Kontakteilla pitäisikin ottaa vähän tehotreeniä, sillä Musto ei tahdo malttaa pysyä kontaktipinnalla, vaan takajalat putoavat helposti esteen sivuun. Kapealla puomilla tämä on suurempi ongelma kuin leveämmällä A:lla. Pitäisi melkein opettaa siihen kontaktille pysähtymiseen joku erillinen käskysana, jos koira vaikka siten hoksaisi idean paremmin. Pujottelussa tarvitaan myöskin harjoitusta. Kyllähän ne sujuvat ihan kohtuudella kun muistan itse olla tarkkana ja ohjata koiran kaikessa rauhassa jokaisen kepin välistä, mutta Musto ei itse vielä ole selvästikään tajunnut pujottelun varsinaista ideaa. Muut esteet alkavat sujua jo ihan mukavasti, putkikin sujui hyvin, vaikka pari kertaa Musto päättikin että putken voisi suorittaa myös yläkautta, ja hyppäsi putken päälle.
Kuukauden tauko teki selvästi hyvää Mustolle, ja innostusta ja vauhtia riitti. Ohjaamisen kanssa saa olla erityisen tarkkana, sillä siinä vauhdin huumassa koira menee äkkiä väärään suuntaan. Ja vielä kun itse en meinaa pysyä Muston perässä, ja unohdan radan niin virheitä tuppaa tulemaan. Mutta toisaalta, ei viitsisi toppuutellakaan kun toinen on kerran noin innoissaan, ja nopeus on kuitenkin aika olennainen osa tätä lajia.
Eilen lenkkeilimme Saivan kanssa metsässä, kuten teemme lähes joka viikonloppu. Illalla kävin kylässä Onnin, Ilonan ja Myyn ihmisten luona ja samalla reissulla kävimme rapsuttelemassa pientä petit basset griffon vendeen pentua sekä tutustumassa kahteen schipperkeen. Olen jo useamman vuoden haaveillut, että joskus voisin tuollaisen laivakoiran meille ottaa, mutta en ole koskaan aiemmin päässyt niihin tutustumaan. Nämä kaksi olivat ainakin aika lailla sellaisia kuin olin kuvitellutkin niiden olevan, omapäisiä ja taistelutahtoisia pikkukoiria. Toisaalta olisi mukava ottaa sellainen, mutta toisaalta siinä on oma hommansa alkaa tutustua toiseen rotuun juuri kun alkaa vähän olla kärryillä tästä nykyisestä. Mutta katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti