maanantai 7. marraskuuta 2011

Ruokintajuttua

Tarkoituksenani on ollut jo pidemmän aikaa kirjoittaa tänne blogiin vähän koirieni ruokavaliosta. Nyt ajattelin tämän aikeeni viimein toteuttaa, kun olen taas joutunut pohtimaan näitä ruokinta-asioita. Sallihan on jo keväästä asti ollut vähän paksussa kunnossa, ei pahasti, mutta kuitenkin sen verran että jotain olisi hyvä asialle tehdä. Keväästä se on jo jonkiverran hoikistunutkin kun ollaan taas lenkkeilty enemmän ja ruokaa on vähennetty, mutta vielä vähäsen saisi lähteä, että se alkaisi olla sopivassa kunnossa.

Kummatkin koirat olen ruokkinut ensimmäistä puolta vuotta lukuun ottamatta sekaruualla, josta n. 1/3-1/2 on ollut nappulaa ja loput erilaisia lihoja tai liha-kasvis- tai liha-vijaseosksia. Kiivaimman kasvuaiheen aikana, eli luovutusiästä n. 5 kk asti ruoka on ollut pääasiassa nappulaa. Musto söi pentuaikanaan J&V pentunappulaa, Sallille taas ehdin syöttää Hauhauta, Advancea, Virbacia ja olikohan vielä jotain muutakin. Plus että kasvattajan luona sekin söi muistaakseni J&V:a. Toki jo pikkupentuina ruokaan on lisätty pieniä määriä lihaa, Sallille ehkä enemmän kuin Mustolle. Pentunappulasta on siirrytty pois siinä 5 kk iässä, jolloin tilalle on otettu aktiivisen koiran ruoka. Siinä samalla myös lihan osuutta ruoassa on lisätty, jolloin nappulan osuus tietysti on pienentynyt.

Nappulamerkkejä meillä on kokeiltu varmaan kolmatta kymmentä, en edes tarkalleen muista kaikkia. Ainoa mikä ei Mustolle ole sopinut, oli Hauhaun kanariisi-nappula, yhdenkään muun merkin kanssa en muista olleen ongelmia. Tuo hauhaukin mitä luultavimmin sopisi jos nyt kokeilisin sitä uudelleen, sillä Musto oli ennen huomattavasti herkkävatsaisempi kuin nykyään. Maha saattoi mennä sekaisin ihan ilman mitään syytä, mutta nykyään mahaongelmat ovat harvinaisia. Sallilla ei moisia ole koskaan ollutkaan. Monista toimivista nappulamerkeistä on vaikeaa nimetä parasta, mutta esim. Proformance, Profine, Nutra Nuggets ja Brit ovat osoittautuneet varsin hyviksi merkeiksi. Nykyisin vaihtelenkin merkkiä usein, ihan vain kokeillakseni erilaisia merkkejä. Yleensä ostan aina joko normaaliaktiivisen koiran ruokaa taikka energiaversiota. Tärkein asia nappulaa valitessa on, että ainesosaluettelossa mainitaan ensimmäisenä eläinperäiset ainekset ja vasta sitten viljat taikka kasvikset (ei kuitenkaan esim. näin: kana, riisi, riisilese, maissi…). Rasvaa nappuloissa saa tavallisesti olla 15-20 % välillä, proteiinia taas mieluiten lähemmäs 30 %.

Lihat hankin yleensä Kennelrehuautolta, taikka paikalliselta raakaruokamyyjältä. Tilaukseen kuuluu tavallisimmin raaka jauheliha ja raaka lohi. Näiden lisäksi otan myös joko lammasta, poroa, kalkkunaa tms. Toisinaan ostan myös Murremixejä, lähinnä kana-versiota. Pakkasesta löytyy myös aina broilerinsiipiä sekä potkaluita, ja kaapissa on hätävarana naudan kuivalihaa. Tonnikalapurkkeja ostan niin ikään hätävaraksi ja joskus saatetaan mennä ihan vain nappulalla ja esim. kananmunilla taikka ihmisten ruoantähteillä. Itsekin teen joskus koirille ruokaa, esim. maksapuuroa ohrasuurimoista ja jauhetusta maksasta.

Koirien perusruoka koostuu siis vaihdellen eri lihoista (liha, kala kana) yhdistettynä hyvälaatuiseen nappulaan. Näiden lisäksi kupista löytyy aina piimää (joka saatetaan toisinaan korvata kermaviilillä, rahkalla, jogurtilla tms) ja ajoittain öljyjä, merilevää, valkosipulirouhetta, biotiinia, munankuorimurskaa jne. Biotiinia, öljyjä ja merilevää syötän lähinnä kuuriluontoisesti, valkosipulia menee kesällä “punkkikarkoitteena”. Liekö siitä sitten suurempaa hyötyä, mutta tuskin haittaakaan.

Nyt tuon Sallin lihomisongelman kanssa painiskeltuani päätin kokeilla, josko se laihtuisi ihan vain nappuladieetillä. Ostin kokeeksi sille säkillisen Acanan light & fit-ruokaa, jossa on runsaasti proteiinia mutta vähän rasvaa. Muutin samalla lihojen ja nappulan suhdetta siten, että pääosa ruoasta on tuota laihisnappulaa ja lihaa annan vain vähän ja silloin tällöin. Kokeilen nyt, jos se tuolla ruokavaliolla lähtisi laihtumaan. Ainakin tuo nappula on huomattavasti helpompi annostella kuin lihapainotteinen eväs. Musto joutuu nyt ikään kuin olosuhteiden pakosta myöskin nappulakuurille, tosin sillä on käytössä vähän vahvempi nappula, sen kun ei tarvitse laihtua. Ja nyt kun aloitamme taas agilityn niin energiaa kuluukin paljon enemmän. Kunhan saan Sallin oikeisiin mittoihin niin jatkan kyllä taas liharuokavaliota, se tuntuu kuitenkin sopivan noille hyvin ja on hieman luonnollisempi kuin pelkkä nappula. Nappulaa en halua kuitenkaan jättää kokonaan pois, sillä se on varsin hyvää retki- ja reissuruokaa ja kätevää niinä päivinä kun on unohtanut ottaa lihaa sulamaan.

Tulipas siinä jo paljon tekstiä ruokinnasta. Tänään aloitamme Muston kanssa agilityn jatkokurssin, muutoin elämä kulkee samaa rataa kuin ennenkin. Sallin pentusuunnitelmat ovat edenneet sen verran että urosehdokas on nyt selvillä, tosin asia selviää lopullisesti vasta alkuvuodesta, kun tämä sulho käy vielä silmätarkissa. Siitäpä muistinkin että Sallin Ropi-veli (C. Jänkäjussi) kävi silmäpeilauksessa viime viikolla ja todettiin edelleen terveeksi. Hieno juttu.

Ei kommentteja: