Hunnilauma

Tänään otin kameran mukaan töihin, ihan vain kuvatakseni erään tallilaisen parsonpentua Penaa. Sää ei oikein kuvaamista suosinut, mutta jotain räpsyjä sain otettua. Olihan noita viitisensataa kuvaa, joista sain parikymmentä rankattua albumiin saakka. Pena, viralliselta nimeltään Wild Dancer’s Twilight Frost, on neljän kuukauden ikäinen pikkukaveri, josta löytyy luonnetta enemmän kuin kolmesta lappalaisesta yhteensä. Ja niinhän terrieristä kuuluukin löytyä. Minut on tituleerattu pikkumiehen kummitädiksi, sillä useimmiten saan olla lapsenlikkana sen aikaa kun emäntänsä käy ratsastamassa. Tai toisinsanoen en malta tehdä mitään silloin kun Pena on tallilla, se kun on niin valloittava penska.

Musto on Penan suuri idoli, ja ihme kyllä Musto antaa Penan tehdä ihan mitä vain. Hyppiä, riekkua, purra, astua, hyppiä vähän lisää jne. Musto tuntuu tykkäävän penikasta melkein yhtä paljon kuin penikka Mustosta. Sallia taas ei voisi vähempää kiinnostaa pennun touhut, ja niinpä se yleensä kaikkoaakin hiekkakasan päälle makoilemaan siksi aikaa kun Musto leikittää pentua. Ilmeisesti Salli luulee olevansa sen verran hieno neiti ettei voi alentua leikkimään pikkupentujen kanssa. Saiva on Muston lisäksi miltei ainoa, joka kelpaa neidin leikkikaveriksi.

Hulinaa Tallilla riittää muutoinkin nyt kun Saiva emäntineen on ollut siellä meitä auttelemassa. Kuitenkin kun Pena tulee paikalle, niin termi “hulina” saa ihan toisenlaisen merkityksen: Pena juoksee, hyppii, juoksee, loikkii, hyppii, ärisee, juoksee, hyppii, haukkuu, roikkuu luudassa, hyppii, juoksee jne. Paikoillaan se pysyy kerrallaan muutamia sekunteja, pissatessa ja juodessa hieman kauemmin.

Tässäpä kuvia hunnilauman menosta:

Lelukoira?



Vauhdissa



Ohikiitävän hetken paikoillaan



Tyttöjä voi käydä vähän moikkaamassa…



…mutta ei ole Muston voittanutta. <3



Muston yli on kiva hyppiä





Tytöillä oli ihan omat juttunsa







Iltapäivällä nappasin jokusen kuvan lisää, sillä pikku pihakoirapoika Salama oli käymässä, enkä ole ottanut siitä kuvia sitten pentuaikojen.

Salamaa vähän pelotti kun Musto oli niin lähellä



Saiva olisi ollut kiva, mutta kun Musto tuli aina väliin.





Lopuksi vielä pari poseerauskuvaa