Salli tässä n. 8-9 vk
Ja tässä 4-vuotiaana
Maanantaina lähdimme koiralauman kanssa mökille, Vanni tietysti joukon jatkona. Se matkusti etupenkin jalkotilassa ja nukkui hienosti koko matkan. Mökillä se oli aivan kuin kotonakin, ei sillä tuntunut olevan mitään vaikeuksia sopeutua uuteen paikkaan. Enimmäkseenhän me oltiinkin ulkona, joten siellä sai juosta toisten perässä ja välillä nukkua siellä minne sattui milloinkin nukahtamaan. Ekana iltana oli pari melko kovaa ukonilmaa, mutta eipä pentu näyttänyt niistäkään hätkähtävän. Isojen kanssa käytiin kahtena päivänä hillasuolla, ja Vanni sai odotella sen aikaa mökillä. Suoreissu olisi ollut vähän turhan rankka pennulle.
Uimaan Vanni ei vielä uskaltautunut, mutta kovasti vesi sitä kiinnosti ja vähän saattoi rantavedessä tassuja kastella. Veneilemässäkään ei tullut käytyä, vaikka tarkoitus oli tutustuttaa Vanni siihenkin hommaan. No, ehditäänpä me vielä tämän syksyn aikana sekin kokemaan.
Vanni on kasvanut tämän reilun viikon aikana aika paljon. Ruoka maistuu nyt jo oikein hyvin ja energiaa riittää. Vanni onkin aika riiviö pentu, puree ja riekkuu ja upottaa naskalihampaansa ihan kaikkeen mikä tielle sattuu. Itse olen välillä turhankin laiska kieltämään sitä, mutta toisaalta kun tietää että tämä vaihe kestää aikansa ja menee sitten ohi, niin en jaksa ottaa kauheaa stressiä asiasta. Myönnettäköön että Mustolla ja Sallilla oli paljon tiukempi kuri silloin aikoinaan. :D Kaupunkilenkkeilyjäkin pitäisi alkaa vähitellen harrastaa, kun pentu näyttää jo kotiutuneen hyvin. Sen verran olen sentään saanut aikaan, että ruoka-aikoina vaadin kontaktia ennen ruokakupille menoa, ja sen Vanni onkin oppinut jo aika hyvin. Sisäsiisteysopettelukin on hyvällä mallilla, tarpeet tulevat enimmäkseen ulos ja vain öisin ilmestyy yksi lammikko ja sekin paperin päälle. Kesäpennussa on kyllä puolensa, nuo edelliset kun ovat tulleet syksyllä kumpikin.
Ensi viikolla meillä koittaakin paluu arkeen. Vanni tulee varmastikin kulkemaan töissä mukana, sillä talliympäristö on ihan loistava pennun sosiaalistumisen kannalta. Siellä näkee ihmisiä, koiria, hevosia, autoja, traktoreita yms ja kuulee mitä erilaisempia ääniä. Yksinoloja Vanni saa opetella sitten muina aikoina, ja tokihan se joutuu aluksi olemaan töissäkin välillä karsinassa tms, kun en ehdi sitä joka välissä kuitenkaan vahtimaan. Tuollainen pirpana jää helposti hevosten tai autojen alle, kun ei osaa vielä yhtään niitä varoa.
Mutta, sitten kuvia mökkireissulta. Lisää kuva-albumeissa.
 |
| Riiviö-Vanni |
 |
| Kotakoira |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti