Joulukuuta

No niin. Myönnetään että blogi on jäänyt turhan vähälle huomiolle viime aikoina. Ei ole ollut oikein mitään päivitettävää kun ei vain ole tapahtunut mitään erikoista, eikä kuvaaminenkaan ole oikein onnistunut pimeässä. Elämässä on myös ollut monenlaista muuta asiaa mietittävänä, ja tulee myös olemaan jatkossakin, joten hiljaiselo luultavasti jatkuu tästä eteenpäinkin. Jospa tuossa kevätpuolella alkaisi taas olla intoa kuvata enemmän niin olisi edes jotain päivitettävää.

Tänään kävimme piiitkästä aikaa treffaamassa Nallea ja Petoa metsälenkin merkeissä. Tai no, oikeammin koirat juoksivat ja me ihmiset juorusimme omiamme ja koitimme kuvata riehujaisia vaihtelevalla menestyksellä. Tottahan toki sattui parinkympin pakkasetkin juuri nyt, joten kohmeisilla käsillä kuvista tuli ihan mitä sattuu. :P

Pennuille kuuluu tietääkseni hyvää. Tytöistä Hilpa ja Kiara ovat jo aloittaneet ekat juoksunsa, Nallekin varmaan seurailee pian perässä. Äitiinsä ovat tytöt tulleet, Sallin eka juoksuhan alkoi päivälleen 7 kk iässä ja kauas ei näillä kahdellakaan siitä heittänyt. Pojista Urho on omistajansa mukaan hirveä ahmattiporsas, joka syö kaikkea syötäväksi kelpaavaa ja kelpaamatontakin (mm. kirjankannet). Väpä taas onnistui ottamaan selkään toiselta urokselta ja kävi paikattavana eläinlääkärissä. Onneksi selvisi parilla tikillä ja ab-kuurilla. Melkoisia villiviikareita nämä lapsoset...

Meillä omat koirat voivat hyvin. Teemme juoksulenkkejä melkein päivittäin, joten Musto ja Sallikin pysyvät suht hyvässä kunnossa. Vanni taas on laiha kapirakki, pudottaa taas karvaansa eikä syö vieläkään kunnolla. Olen nyt syöttänyt koko porukalle Brit Caren lammas-riisiä, joka tuntuu sopivan hyvin.

Jalostuspäivien näyttelyä olen vähän tässä mietiskellyt. Väpä on mukavassa turkissa, joten sen voisin viedä, ja Nallenkin voisin ottaa mukaan kyllä (omistajan kanssa pitäisi varmaan keskustella asiasta. :D). Hilpa lienee myös menossa näytille. Vannia en vie tuossa kunnossa mihinkään, se saa rauhassa kasvatella karvaa ja kerätä massaa. Salli olisi mukava käyttää siellä, mutta senkään karvatilanteesta kun ei ole mitään takeita... Tämä reissu on nyt kuitenkin vielä vähän auki kun koko tuonhetkinen elämäntilannekin on vielä niin epäselvä. Onhan tässä onneksi vielä jokunen viikko aikaa miettiä.

Tytär ja äiti. <3

Vanski-orava (hyi kuinka pitkät kynnet. :O)

Tanssiliikkeet hallussa vielä.

Leikitään!

Porukalla painitaan.

Prinsessa. <3

Koko porukka.