Musto-poika täytti viime torstaina 5 vuotta. Sen kummempia juhlia ei järjestetty, ja mitäpä sitä enää (tai vielä) tuossa iässä ylimääräisiä juhlimaan. Agitreeneissä olimme tiistaina, ja hyvinhän siellä taas meni. Ainoastaan putki tuotti vaikeuksia, kun Musto palasi aina puolivälistä takaisin. Viimeisellä radanpätkällä ennakoin ja “nakkasin” sen heti kerralla pannasta putkeen, niin johan onnistui. Muston luonteelle hyvin tyypillistä, se tarvitsee tukea kaiken uuden tekemiseen, kunnes hoksaa mistä on kyse. Ahdas putki ei liene muutenkaan sille kovin mieluisa paikka. Muut harjoitukset sujuivat mukavasti. Teimme paikallaoloharjoituksia ja kertailimme omatoimisesti esteet läpi. Lopuksi hypättiin vielä muuria sekä pari pientä radanpätkää. Tänään illalla on jälleen treenit, niistä päivitystä myöhemmin.
Sallin kanssa kävimme torstaina eläinlääkärillä. Salli rauhoitettiin ja sille tehtiin ns. “gynekologinen tutkimus”, jossa ei kuitenkaan löytynyt syytä astutusongelmille. Eläinlääkärin mukaan varsinkin kokeneen uroksen pitäisi onnistua ihan ongelmitta astumaan. Samalla otettiin progesteronitesti, joka kertoo milloin juoksu on kohdillaan astuttamista varten. Tuolloin oli menossa 15. juoksupäivä ja progetesti näytti 29, kun sopiva arvo astuttamista ajatellen olisi alle 10 (en nyt muista niitä tarkkoja lukuja). Eli juoksu oli siis ihan reippaasti mennyt ohi. Sain ohjeeksi aloittaa progetestauksen seuraavan juoksun aikaan jo 6. vrk:n kohdalla, jotta nähdään oikea ajankohta jolloin pitää lähtä miehelään. Samalla reissulla otettiin myös verinäyte prcd-PRA-geenitestiä varten. Tuloksia odotellessa. Tässä syksyn aikana käydään vielä silmätarkissa ja jos sieltä ei mitään yllätyksiä löydy niin sitten alan miettiä uroksia. Tai olenhan tietenkin jo niitä katsellut, mutta vasta silmätarkin jälkeen laitan kyselyä jalostustoimikunnalle ja urosehdokkaiden omistajille. Kun nyt vaan löytyisi pari vaihtoehtoa, jotka täyttäisivät kaikki kriteerit (joita on muuten yllättävän paljon. ).
Sunnuntaina kävimme leikittämässä 8-viikkoisia pihakoiranpentuja Salamaa, Kunkkua ja Jasua. Mustoa ei juurikaan penikat kiinnostaneet, mitä nyt ohimennen niitä saattoi vähän nuuhkaista. Salliakin kiinnosti aika lailla kaikki muu, mutta vähän se malttoi pentujakin katsella. Tässä muutama kuva penskoista, loput kuvat löytyvät täältä.
Salama ja Jasu
Kunkku
Salli syö Jasun kuonon ja Salamaa vähän kauhistuttaa.
Kaikki yhdessä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti