perjantai 7. kesäkuuta 2013

6.6. Kuutoset kuusi viikkoa

Viimeistä viedään, näin voisi sanoa. Pienet palleroiset täyttivät eilen kuusi viikkoa ja ensi viikolla olisi sitten aika lähteä maailmalle omiin koteihin. Voihan se olla että akalla itku tulee, mutta toisaalta on ihanaa palata takaisin normaaliarkeen. Noh, eipäs nyt vielä mennä asioiden edelle vaan keskitytään nauttimaan pentutohinasta vielä kun voidaan.

Viimeisin viikko on kulunut tasaiseen tahtiin. Viimeisetkin uudet omistajat ovat käyneet pentuja katsomassa ja nyt alkaa olla selvillä kuka minnekin muuttaa. En kuitenkaan ihan vielä paljasta koteja, sillä edessä on vielä "totuuden hetki", kun käymme maanantaina eläinlääkärin tarkastuksessa ja sirutuksessa. Luvassa on myös päivä tallilla, kun saan apukädet kaveriksi ja paimentamaan kakaroita sinne.

Pennut ovat saaneet olla iltaisin pieniä aikoja koko talossa, yhdessä ja erikseen. Yöt ne viettävät edelleen pesuhuoneessa ja työpäivät pesuhuone-kodinhoitohuone-alueella ja ulkona ovat aina kun ollaan itse kotona. Reviiri vaan alkaa laajeta siihen malliin että melkein pakko olla vahtimassa vapaata ulkoilua ettei Vanni johdata pentuja liian kauas pihasta. Ja niiden käärmeiden takia on myös edelleen oltava varovainen. Onneksi pennut viihtyvät hyvin isojen koirien tarhassa, jonka vuorasin sisäpuolelta kompostiverkolla ettei pienet päät mahdu verkon silmien läpi. Tarhassa on hiekkapohja, jota on kiva kaivaa ja joka on varsinkin kopin alta mukavan viileä. Muutamana aamuna meteli on alkanut niin aikaisin (4.30-5.30), että olen nakannut pennut ja Sallin tarhaan ja jatkanut itse unia. Työpäivän ajaksi pennut tulevat kuitenkin sisälle, koska en uskalla jättää niitä tarhaankaan vahtimatta kovin pitkäksi aikaa.

Sallin äitiysloma on ohi nyt. Se on kulkenut mukanani töissä tällä viikolla joka päivä ja pennut ovat olleet oman onnensa nojassa. Ihan rauhallisesti Salli on erossa olemisen ottanut, mutta kyllä sillä melkoinen kiire on pentujen luo kun tullaan kotiin. Pakko silti alkaa jo vierottaa pentuja ettei tule aivan yllättäen sitten Sallille noiden kotiinlähtö. Onneksi pennut lähtevät eri päivinä, ensimmäiset torstaina tai perjantaina ja viimeiset seuraavan viikon maanantaina, niin eivät kaikki katoa yhtäaikaa kuitenkaan.

Eilen pennut olivat ekaa kertaa autossa. Käytin niitä kolmen porukoissa ensin pikku ajelulla ja sitten metsässä käppäilemässä. Ensimmäisessä porukassa olivat Peikko, Haltia ja Mörssäri. Peikkoa itketti autossa, muut olivat ihan sievästi. Metsässä laitoin pennut yksi kerrallaan hihnaan. Haltia pisti hanttiin ihan tosissaan: niskuroi ja vauhkosi minkä kerkesi, mutta rauhoittui se lopulta sen verran että suostui muutaman askeleen kulkemaan sievästikin. Mörssäri kulki sievästi, se ei juuri välittänyt hihnasta mitään, vaikka Haltia-riiviö roikkui hihnassa kiinni. :P Peikko ei olisi halunnut kävellä hihnan kanssa, mutta pienen taistelun jälkeen saatiin sillekin se muutama onnistunut askel. Toisessa porukassa olivat kermatytöt ja maahinen. Autoilu sujui menomatkalla hienosti, mutta tulomatkalla rääpäle vähän protestoi. Hihnaharjoittelun osalta Maahinen oli kuin vanha tekijä, kermatyttö pisti vähän vastaan ja Rääpäle oli aivan mahdoton. Se niskuroi vain vastaan ja kaatui kyljelleen eikä suostunut liikkumaan eteenpäin. :D Pitänee ottaa vielä uusi harjoitus ennen luovutusta.

Tänään sitten käytimme Mariellan kanssa pentuja uudelleen metsässä. Tällä kertaa otimme koko revohkan mukaan ja hurautimme lähellä olevan järven ympäristöön. Aluksi penskat olivat sitä mieltä että mehän ei lähdetä autolta minnekään, vaan palasivat sinnikkäästi aina takaisin. Lopulta saimme kuitenkin porukan etenemään n. 100 metrin päähän autosta, mutta siellä ne vaan kaivoivat kuoppia ja makasivat siellä viileässä hiekassa. Kuumahan niillä oli taas kerran. Lopuksi veimme vielä pareittain penikat rantaan katsomaan vettä. Mörssäri innostui vedestä ja tuli kahlaamaan ihan kunnolla. Muut suhtautuivat varovaisemmin, mutta kävivät kuitenkin kastelemassa tassujaan vähäsen. Kiitos Mariellalle avusta ja seurasta!

Niskuroiva Haltia



Peikko ja Mörssäri

Riiviö sabotoi toisen hihnaharjoittelua


Vankilassa

Maahinen osaa jo!

Kermistä keljuttaa


Maahinen auttoi Rääpälettä etenemään

Söpistelyä

Rääpäle-pystykorvapenikka

Peikkopoika

Kävynnoutaja-Haltia

Kaivetaan kuoppia

Haltiainen


Rynnäköllä!



Maahiska

Mörssis ja Maahis vauhdissa

Peikko vauhdissa

Tytöt simahti

Vesipeto-Mörssäri

Kermiskin vähän kahlaa

"Hyii ku tää on märkää"

Mörssäri söpöilee


Kesän pörriäisiä kimpussa

Maahis ja Haltia tutustumassa rantaveteen

Mörssis

Maahiskaa vähän jännittää

Haltiainen

"Yäk!"


Käpykoila

T.Metsänhenki 6 vk

T.Metsämaahinen 6 vk

T.Metsänpeikko 6 vk

T.Metsänhaltia 6 vk

T.Metsänneito 6 vk

T.Metsäkeiju 6 vk

Nukkuva Peikkomus

Äiskä ja poika. <3


Tyttöset päiväunilla


Rääpäle. Korvat nousi pystyyn tasan 6 vk iässä.

Maahis

Haltia

Peikko

Vanski ja Mörssis leikkii

3 kommenttia:

wind-up toy kirjoitti...

Voi miten ihania kuvia pentupalleroisista taas kerran! Vauhtiakin on jo :D Onnea rääpäleelle pystyyn nousseista höröttimistä. :)

Terhi kirjoitti...

Ihania! Sulla on kyllä varmasti aivan upea kesän alku näiden pikkuhukkien kanssa! Vaikka varmaan myös touhukas ja raskaskin, kyllähän nuo vaikka ovat ihkuja varmaan aika lailla pyöritystä kuintekin aiheuttavat.

Ne on ihania jok'ikinen, mutta Peikon kuvien edessä sydämeni sulaa :)

eppe11 kirjoitti...

Onhan ne ihania, mutta työtä niissä tosiaan on paljon. No, äkkiä tämä aika on tässä mennyt ja nythän alkaa oikeastaan jännitävimmät ajat kun seurataan pentujen kasvua aikuisiksi koiriksi. Onneksi kaikki menevät sellaisiin koteihin, että saan varmasti nähdä niitä tulevaisuudessakin. :)